25 Ei ole kysymys vain rohkeudesta

Pitkään vakiintuneita rakenteita ei ole helppo muuttaa, eikä se tapahdu nopeasti. Inertian lait* eivät koske vain fysiikkaa, vaan ne vaikuttavat myös elämäämme ja tottumuksiimme. Psykologiassa tätä kutsutaan ”status quo” -refleksiksi. Kun kohtaamme uusia toimintamahdollisuuksia, alamme automaattisesti etsiä perusteita pysyäksemme jo tutussa. (huomautus 71)

Olet ehkä kokenut tämän jopa tätä kirjaa lukiessasi.

Toisaalta, kuten Steiner kirjoitti teoksessaan ”Vapauden filosofia”, ihminen on pakotettu olemaan tyytymätön asioiden nykytilaan. Tämä on muunnelma Aristoteleen ajatuksesta, jonka mukaan jokainen pyrkii luonnostaan parantamaan toimintaansa. (huomautus 73) Ja tietenkin myös Waldorf-koulut sijaitsevat jossain näiden kahden navan, inertian ja edistyksen, välissä.

Toiminta, joka perustuu oivallukseen ja tietoisuuteen, on suuri ihanne, mutta ei pidä aliarvioida sitä, kuinka staattisia kovat faktat voivat olla. Taloustieteessä on tähän näennäisesti uskottava perustelu.

”On järkevää pysyä irrationaalisessa menetelmässä (esimerkiksi tuotannossa), jos rationaalisen menetelmän käyttöönoton kustannukset ovat korkeammat kuin irrationaalisesta menetelmästä aiheutuvat tappiot.” Tämä väite osoittaa meille kaksi asiaa: ensinnäkin laajalle levinneen lyhytnäköisyyden, koska keskipitkällä aikavälillä irrationaalisen menetelmän tappiot ovat yleensä korkeammat kuin rationaalisen menetelmän käyttöönoton kustannukset. (huomautus 74) Toiseksi, jos olet tarpeeksi älykäs, voit aina perustella typeryyden piilottamalla todelliset syyt toimimattomuudelle, eli ahdistuksen tai laiskuuden (tai liike-elämässä lyhytaikaisen ahneuden). Tämän seurauksena tärkeät muutokset tapahtuvat vain suuren paineen alla. Tämä pätee yhteiskuntien makrotasolla, yritysten ja liiketoiminnan mesotasolla sekä yksilöiden elämän mikrotasolla. Useimmat mullistavat muutokset ovat tapahtuneet kovassa paineessa.

(Poliittisen) absolutismin voittaminen, Berliinin muurin murtaminen, Pohjois-Afrikan maiden vapauttaminen diktaattoreistaan, siirtyminen kumisaappaiden valmistajasta matkapuhelimia valmistavaksi globaaliksi toimijaksi, narkomaanin muuttuminen terapeutiksi – kaikissa näissä tapauksissa paine on ja on aina ollut välttämätöntä.

Goethe puhui kriisien välttämättömyydestä. Jos painetta ja kriisiä ei ole, on teoriassa mahdollista, että silloin kun jotain pitäisi tehdä, seuraa päättäväinen, vahvatahtoinen toiminta (huomautus 75), mutta useimmissa tapauksissa se on vähäistä. Siksi jokainen kriisi on myös mahdollisuus, esimerkiksi pelkojen voittamiseen.

Siksi pelkojen voittaminen on yksi tärkeimmistä edellytyksistä muutokseen valmistautumiselle. (Kuvailemissani esimerkeissä 1 ja 3 pelkojen voittaminen oli keskeinen osa kumpaakin projektia. (huomautus 76) Rohkeus ei tarkoita pelon sivuuttamista, sen olemattomaksi tekemistä. Rohkeus voi tarkoittaa myös pelkojen ja ahdistuksen ottamista hyvin vakavasti ja todellisten toimien toteuttamista niiden taustalla olevien syiden torjumiseksi.

Voisi ajatella, että kaikki on helpompaa, kun perustetaan uusi koulu. Pioneerit ovat tunnettuja rohkeudestaan. Siksi mahdollisuudet löytää uusia muotoja ja rakenteita ovat paljon suuremmat. Ehkä tämä on totta. Mutta vanhojen, kangistuneiden, kuolevien organisaatiomuotojen muuttaminen on suurempi haaste. Se vaatii enemmän energiaa, mutta se on tehtävissä. Noustakseen ilmaan ja voittaakseen maan vetovoiman albatrossin on koottava kaikki voimansa. Mutta kun se on noussut ilmaan, voimaa tarvitaan paljon vähemmän. Tottumusten ja tapojen painovoiman voittaminen vaatii yhtä paljon energiaa. Sitä ei voi tehdä vain siinä sivussa. Mutta kun olette voittaneet perinteiden painovoiman, tarvitsette voimaa vain pieniin kurssinmuutoksiin, jos niitä tarvitaan.

Tästä syystä ei pidä aloittaa triviaaleista yksityiskohdista, vaan mennä suoraan tärkeimpään: Waldorf-koulujen liikkeen keskeiseen ajatukseen. Näin valmistellaan maaperää niin, että kaikki koulun uudistusehdotukset ovat mahdollisimman innostavia. Sillä

”voimme toimia ilman hallintoelintä, jos työskentelemme yhdessä tässä koulutuksessa oppiaksemme, mikä tekee koulusta toimivan yksikön”.

Tällä tavalla aloitat sisäisestä ytimestä ja etenet ulospäin, ja koska käsittelet henkisellä tasolla monenlaisia ideoita, palaat samalla takaisin keskukseen. Kyse ei ole vain rohkeudesta. Kyse on myös siitä, että luotat tässä ja nyt Waldorf-kasvatuksen elävään henkeen.

Kaikki muu voidaan sitten hoitaa muutaman kuukauden aikana.

Tämä voidaan tehdä myös päinvastoin, mutta se on hankalampaa ja vie enemmän aikaa.

Se on hankalampaa, koska on helppo kadottaa näkyvistä Waldorf-opetuksen todellinen lähde tai vain puhua siitä kauniisti, kun tehdään paljon uudistuksia ja kaikki ajattelevat vain ulkoista olemusta. Ja se vie enemmän aikaa, koska asetat kärryt hevosen eteen.

Silloin on helppo sotkeutua käytännön hyötyä vailla oleviin älyllisiin ajatusleikkeihin tai merkityksettömiin ja mielikuvituksettomiin muutoksenhallinnan menetelmiin. Selkeä analyyttinen ajattelu ja terve järki ovat erittäin tärkeitä, minkä halusin osoittaa tässä kirjassa analysoidessani nykytilannetta. Mutta uudet ideat eivät synny tästä. Ne kumpuavat paljon syvemmästä lähteestä. Tässä kirjassa olen yrittänyt viedä sinut sinne, ja tällaisena se tulee tien päähän.

Mutta todellisessa elämässä se on alussa. Toivottavasti matkamies löytää virkistystä, kun hän juo sen elinvoimaisista vesistä.

71 Elke U. Weber, Conflict and Tradeoffs in Decision Making. Cambridge University Press, 2011.

72 ”(Ihminen) haluaa aina enemmän kuin maailma on valmis antamaan hänelle.” Rudolf Steiner, The Philosophy of Freedom, kuten edellä, Collected Works 4, sivu 10.

73 Aristoteles, Nicomachean Ethics. Kirja 1, 1094a, ensimmäinen lause.

74 Talouden historia tarjoaa runsaasti esimerkkejä. Ks. tässä: Ha-Joon Chang, 23 Lies They Tell Us about Capitalism.Gütersloh, 2010.

75 Esimerkkejä löytyy Buddhan, Assisin Franciscuksen ja Julia Butterflyn elämästä.

76 Ensimmäisessä esimerkissä poistettiin pelko siitä, että jonkun palkka voisi olla alempi uudessa palkkajärjestelmässä. (Laki määrää ”oikeuden jatkuvuuteen”.) Toisessa esimerkissä jokaiselle opettajalle vakuutettiin, että häntä ei pakotettaisi vastoin tahtoaan ottamaan yhtään oppilasta.

Piti itse vielä tsekata mikä on inertian laki (en ollut muistiinpanojeni mukaan tiennyt sitä 9 vuotta sittenkään, ja jos olin tsekannut, niin oli täysin unohtunut. Kyse on siis Newtonin ensimmäisestä laista, jossa “Kappale jatkaa liikettään suoraviivaisesti ja tasaisesti tai pysyy levossa, ellei jokin ulkoinen voima vaikuta siihen.” 

Vakiintuneiden rakenteiden muuttaminen! Kyllä! Se jos mikä vaatii voimaa, mutta myös hyvää tahtoa, suostuttelua, innostusta ja visiota tulevasta. Se mitä olen nähnyt ja oppinut - että ilman kriisiä ei olla valmiita muutokseen lähes koskaan. Muutos on aina se huonompi vaihtoehto, siihen saakka kun ei yht' äkkiä enää olekaan (jolloin tilanne on eskaloitunut) - ja silloin löytyykin resursseja, aikaa, kiinnostusta, yhteistä tahtoa muuttaa toimintatapoja.

pp