1. Alkusanat

KIRJOITTANUT: Valentin Wember

VAPAASTI KÄÄNTÄNYT: Pia de Leeuw van Weenen, Vantaan seudun steinerkoulu

Koulun yhteinen johtaminen on ollut useiden steinerkoulujen pyrkimysten kohteena kymmeniä vuosia. Katsotaan, että veljeyden ideaali toteutuu tällä tavoin, mutta kuinka? Tekemällä kaikki tärkeät päätökset 40 tai 60 ihmisen kanssa?

Steinerkouluja on johdettu työntekijälähtöisesti yli 80 vuotta eikä niissä koskaan ole ollut virka- rehtoria (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta).

Lisäksi vanhemmat ja oppilaat eivät ole osallistuneet juurikaan päätöksentekoon johtamisessa. Jotkut vanhemmat ovatkin tiivistäneet roolinsa koulussa kolmeen teesiin: leipoja, myyjäisjärjestäjä  ja koulumaksujen maksaja.  Tällä tavalla osallisuuden kokeminen on surullista sillä vanhemmat järjestävät ja ovat kautta aikain järjestäneet lukemattomia koulujen tapahtumia ja monissa kouluissa heidän työnsä johtokunnissa on korvaamatonta. Joskus vanhemmat ovat myös mukana henkilökunnan jäseninä. Mutta osallistuvatko he koulun johtamiseen?

Oppilailla itsellään on ollut vieläkin vähemmän tekemistä koulun johtamisen suhteen. Jos oppilailla on ollut jokin rooli, on se rajattu matkojen järjestämiseen ja mahdollisiin koulun parannusehdotuksiin. Tämä tuskin tarkoittaa kunnollista osuutta koulun johtamisessa.

Kaikki tämä on kuitenkin nyt jäämässä historiaan.

Vuosikymmeniä useat steinerkoulujen opettajat ovat ajatelleet  tällaisen johtamisen olevan hyvin uudenaikaista, mikä on ollut  myös osaltaan totta. Olemme tottuneet tähän matalan hierarkian johtamisen kulttuuriin kouluissamme.

Kun yritys- ja johtoryhmät kaikkialla ovat viime vuosina etsineet matalan hierarkian johtokeinoja yritysmaailmassa, steinerkoulut käyttivät tätä mallia jo 1920-luvulla. Tulokset puhuvat puolestaan. Suurilta osin steinerkoulut ovat aina mahdollistaneet opettajan vapaan opetustyylin, kun taas yritykset joissa hierarkinen johtaminen on jokapäiväistä, ovat kärsineet  siitä tosiasiasta, että vain 13% työvoimasta on itseasiassa  sitoutunutta työhönsä. Lisäksi steinerkoulujen ylläpitämä ihmiskuva sekä hierarkisten järjestelmien puuttuminen on  yleisesti luonut kuvaa lämpimästä ja arvostavasta yhteisöstä.  Jokaisessa koulussa on ollut vaikeitakin aikoja, mutta steinerkoulut eivät ole olleet paikkoja jossa ’nopeat syövät hitaat’ –kulttuuri on voimissaan, tai jossa ilmapiiri on kaikinpuolin negatiivinen johtuen joko alistumisesta tai muiden oikeuksien tallomisesta.

Tästäkin huolimatta ja useista syistä johtuen tällainen työntekijäjohtoinen koulun johtaminen saattaa olla menneisyyttä. Tämän kirjan tarkoitus on osoittaa, että vanhat toimintatavat johtavat vastuunoton vähenemiseen ja ne jättävät  liikaa käyttämätöntä potentiaalia sekä tuhlaavat energiaa. Tästä syystä steinerkoulu tarvitsee radikaaleja muutoksia.

Tarvitaan halua ottaa vastuuta ja koulun johtamiseen on otettava mukaan sekä vanhemmat että oppilaat. Vielä tärkeämpää on, että vanhemmat ja oppilaat oppivat ymmärtämään laajasti  mitä  koulunjohtaminen itseasiassa tarkoittaa. Muutos on välttämätöntä ja se voi avata oven kehittää kestävä, inhimillinen ja tehokas tapa johtaa koulua steinerkoulun aatteen hengessä. Todellisesti nimittäin se, miten kouluja on tähän saakka johdettu  ei ole ollut yhtä toimivaa  kuin mitä ihmiset luulevat.

Mutta ennen kuin tehdään muutoksia jotka ovat impulsiivisia ja naiiveja on tärkeää katsoa tarkkaan mistä olemme tulossa ja minne haluamme mennä. Se on tämän kirjan tarkoitus. Haluan valottaa totuttuja käytänteitä ja paljastaa mitkä virheet elävät nykyisessä tilanteessa. Toisaalta yritän osoittaa uusia polkuja, joita voidaan analysoida ja niistä voidaan keskustella.  Kolmanneksi haluan kirvoittaa keskustelun, jota toivottavasti käydään laajasti. Lopuksi haluan herätellä lukijaa ensinnäkin aloittamaan mielen seikkailuun ja sitten yksilöllisen toiminnan. Tämä on syy siihen miksi kirjan ideat eivät ole tarkoitettu suoraan nieltäviksi pureskelematta. Sen tarkoitus on aloittaa selkeyttävä prosessi, joka johtaa kirkkaaseen ajatteluun ja järkevään muutokseen. Kirkkaus  ajattelussa - rohkeus sydämessä - voima teoissa.